Sukeltajakuoriaisia ja niiden kaupunkielämää

Kaupunkikosteikot kuhisevat elämää keskellä kaupungin hälinää. Ehkä olet nähnyt vesimittareita hyppämässä veden pinnalla. Ehkä olet nähnyt sudenkorentoja luistelemassa veden pinnalla. Tiesitkö, että veden pinnan alla elää monia hyönteisiä?

Sukeltajakuoriaiset (Dytiscidae) ovat yksi niistä vesihyönteisistä, jotka viettävät suurimman osan elämästään vedessä. Etkö ole koskaan kuullut niistä? Ei hätää. Ehkä olet kuullut niiden lähisukulaisista – maakiitäjäisistä, jotka syövät kirvoja puutarhakasveiltasi? Sukeltajakuoriaiset kehittyivät itse asiassa maakiitäjäisista. Maailmassa on yli 4000 sukeltajalajia, ja Suomessa on 142 lajia (Nilsson & Holmen 1995; Miller & Bergsten 2016).

Kuva 1 Pariutuvat pikkukiekkosukeltajat (Acilius canaliculatus) vedessä.

Kuten maakiitäjäiset, sukeltajakuoriaisetkin ovatkin saalistajia. Ne syövät muita vesieliöitä, esimerkiksi hyttysen toukkia. Jotkut suuret sukeltajalajit voivat saalistaa nuijapäitä ja kaloja! Vaikka sukeltajakuoriaiset ovat petoeläimiä, niillä on myös omat luontaiset vihollisensa, kuten kalat ja vesilinnut. Niinpä sukeltajakoriaisten on etsittävä suojaa monimutkaiselta elinympäristörakenteelta, kuten vesikasveista mikroelinympäristöistä. Jos valitettavasti sukeltajakuoriasia syödään, keskikokoiset ja suuret lajit, kuten suursukeltajat (Dytiscus spp.) ja taitosukeltajat (Agabus spp.), voivat vapauttaa pahanmakuisia kemikaaleja saadakseen niiden saalistajat oksentamaan, mutta pienikokoiset sukeltajalajit, kuten kääpiösukeltajat (Hydroporus spp.), eivät näytä tuottavan tälläisia kemikaaleja.

Sukeltajakuoriaset viettävät suurimman osan elämästään vedessä, mutta useimmat lajit voivat lentää. Niiden lentokapasiteetti on erityisen tärkeä, sillä sen turvin ne leviävät uusiin paikkoihin. Jotkin sukeltajalajit, kuten isoliejusukeltajat (Ilybius ater), talvehtivat sammaleiden alla maassa (Nilsson & Holmen 1995). Niiden täytyy siis jättää vesielementti ja lentää talvikotiinsa. Myös vedessä talvehtivien lajien on levittäydyttävä, kun ne haluavat etsiä uuden elinympäristön. Jotkin sukeltajalajit, kuten kaarisukeltajat (Hydaticus spp.), voivat levitä yli 20 km:n päähän aktiivisesti lentäen. Jos ne käyttävät hyväkseen tuulta, ne voivat levitä vielä pidemmälle! Jymysukeltaja (Cybister lateralimarginalis) on uusi laji, joka on levinnyt ulkomailta Suomeen viime vuosiana!

Kuva 2 Koiras jymysukeltaja (Cybister lateralimarginalis), joka on uusi laji Suomelle.

Vaikka sukeltajakuoriaiset voivat lentää, niiden kaupunkielämä ei ole helppoa. Tämä johtuu siitä, että kaupungissa levittäytyminen ei ole yhtä helppoa kuin metsä- tai maalalousmaisemassa. Ensinnäkin kaupunkimaisemassa on paljon korkeita rakennuksia, jotka ovat este sukeltajien leviämiselle. Tämä johtuu siitä, että kovakuoriaiset lentävät suhteellisen matalalla (Wahlberg & Solbreck 2013), vaikka niiden tarkkaa lentokorkeutta emme tunnekaan. Siksi korkeat rakennukset voivat suoraan haitata sukeltajien liikkumista niidenn etsiessä uutta kosteikkoa.

Toiseksi kaupunkimaisemat sisältävät monia keinotekoisia pintoja, kuten auton kattoja ja lasiikkunoita, jotka voivat polarisoida 95 – 100% heijastuneen volan. Polarisoitu valo on vihje sukeltajille veden havitsemiseen. Luonnolliset vesipinnat voivat kuitenkin polarisoida vain 30 – 80% heijastuneesta valosta (Horvath et al 20092014). Toisin sanoen kaupungeissä leviävät sukeltajat hämmentyvät usein keinopintojen polarisoituneesta valosta. Tällainen hämmennys altistaa sukeltajia suurelle saalistuspaineelle ja vaikeuttaa sukeltajien onnistunutta löytää uutta kotia.

Sukeltajakuoriaisten vaikeudet elää kaupungissa eivät ole luuloteltuja. Tutkimuksessani Helsingistä havaitsin, että sukeltajakuoriaisten lajirikkaus pienenee sitä mukaan kuin lampien ympäristö kaupungistuu. Toisin sanoen kosteikoilla, jotka ovat vähemmän urbanisoituneita, on yleensä enemmän lajeja kuin lammikoissa, joissa ympäristö on erittäin kaupungistunut (Liao et al 2020). Tutkimukseni paljastaa myös, että sukeltajakuoriaisyhteisön samankaltaisuus vähenee kahden lammen välisen etäisyyden kasvaessa. Eli mitä kauempana kaksi kosteikkoa on toisistaan sitä erilaisempia ovat niiden sukeltajakuoriaisyhteisöt. Tulos osoittaa, että sukeltajat leviävät todennäköisemmin vanhan kotinsa lähellä olevaan lampeen kuin hyvin kaukana olevaan kosteikkoon (Liao et al 2022).

Sukeltajakuoriaisten kaupunkielämä ei ole helppoa – mutta mitä voisimme tehdä sen helpottamiseksi? Ensiksi on tärkeätä säilyttää olemassa olevat kaupunkikosteikot. Sen lisäksi tarvitaan uusia elinympäristöjä, jotta kaupunkimaisemassa on riittävästi kosteikoita eikä niiden välinen etäisyys ei ole liian pitkä sukeltajakuoriaisten leviämiselle.

Read in English: Diving Beetles and Their City Life

阅读中文版:《龙虱的都市生活

Viitteet

Horváth, G., Kriska, G., Malik, P., & Robertson, B. (2009). Polarized light pollution: a new kind of ecological photopollution. Frontiers in Ecology and the Environment, 7(6), 317-325. https://doi.org/10.1890/080129

Horváth, G., Kriska, G., & Robertson, B. (2014). Anthropogenic polarization and polarized light pollution inducing polarized ecological traps. In Polarized light and polarization vision in animal sciences (pp. 443- 513). Springer, Berlin, Heidelberg. https://doi.org/10.1007/978-3-642-54718-8_20

Liao, W., Venn, S., & Niemelä, J. (2020). Environmental determinants of diving beetle assemblages (Coleoptera: Dytiscidae) in an urban landscape. Biodiversity and Conservation, 29(7), 2343-2359. https://doi.org/10.1007/s10531-020-01977-9

Liao, W., Venn, S., & Niemelä, J. (2022). Diving beetle (Coleoptera: Dytiscidae) community dissimilarity reveals how low landscape connectivity restricts the ecological value of urban ponds. Landscape Ecology, 37(4), 1049-1058. https://doi.org/10.1007/s10980-022-01413-z

Miller, K. B., & Bergsten, J. (2016). Diving beetles of the world: Systematics and biology of the Dytiscidae. JHU Press.

Nilsson, A. N., & Holmen, M. (1995). The Aquatic Adephaga (Coleoptera) of Fennoscandia and Denmark. IIDytiscidae. Brill.

Wahlberg, E., & Solbreck, C.. (2013). Hymenoptera flying over a boreal forest landscape. Entomologisk Tidskrift, 134(4), 163-171.

Advertisement

3 thoughts on “Sukeltajakuoriaisia ja niiden kaupunkielämää

  1. Pingback: Diving beetles and their city life – Wenfei's Blog

  2. Pingback: Post List – Wenfei's Blog

  3. Pingback: 龙虱的都市生活 – 文翡的博客

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s